Hajuerottelun edut ja haitat

//Hajuerottelun edut ja haitat

Hajuerottelun edut ja haitat

Tutkiessaan ympäristöään koirat erottelevat hajuja koko ajan. Ne tietävät kuka niiden suosikeista tai inhokeista on juuri kävellyt ohi ja ne haistavat, missä niiden omistaja on ollut poissa ollessaan. Kun ihminen haistaa pizzan tuoksun, hän ajattelee ”Mmm…pizzaa!”, mutta koira ajattelee saman tuoksun aistiessaan ”Mmm…pepperonia, valkosipulia, tomaattikastiketta, mozzarellaa, vehnää, oliiviöljyä…”.

Kun puhutaan hajuerottelusta, tarkoitetaan usein harjoituksia, joissa koiran tulee suorittaa hajutunnistusrata, -karuselli tai -seinä. Nämä ovat harjoittelumuotoja, joiden avulla koiraa opetetaan paikantamaan ja ilmaisemaan joku tietty kohdehaju. Tällaisia harjoituksia ei ole varsinaisesti tarkoitettu opettamaan koiralle hajuerottelua ylipäänsä, vaan juuri niitä hajuja, jotka ovat tärkeitä niiden tulevassa työssä. Laboratorioissa tai vastaavissa tutkimusympäristöissä työskentelevien koirien (tai muiden eläinten) päätyö on juuri tietyn hajun tunnistaminen eikä niitä ole välttämätöntä opettaakaan etsimään muissa ympäristöissä.

Faith

Hajuerottelukaruselli laboratoriossa.

Tyypillisiä hajuerotteluharjoituksia on kolmenlaisia: 1) kohdehajun vahvistaminen, 2) kohdehajun erottelu muista hajuista ja 3) ärsykekontrolliharjoitukset.

Kohdehajun vahvistaminen on harjoitus, jossa vain kohdehajua on läsnä yhdessä tai useammassa erotteluradan kohdassa. Koira etsii kohdehajua, joka voi olla missä tahansa kohdassa rataa. Häiriöhajuja ei tässä harjoituksessa käytetä, mutta kohdehajun voimakkuus voi vaihdella. Muissa kohdissa voi olla em>kontrollihaju tai ne voivat olla tyhjiä.

IMG_2986

Erottelupurkkeja siirreltävällä erotteluradalla.

Kontrollihaju on tavallisesti haju, joka on usein tai aina läsnä kohdehajun yhteydessä, harjoiteltaessa ja/tai aidoissa olosuhteissa, mutta joka ei itsessään ole tärkeä. Tyypillinen kontrollihaju on kumihansikkaiden haju. Jos kumihansikkaita käytetään kohdehajua käsiteltäessä koira saattaa alkaa reagoida kumihansikkaiden hajuun. Jos näin käy, voi koira alkaa myös ilmaisemaan tuota hajua ja se tuo mukanaan ongelmia. On siis järkevää tehdä siitä kontrollihaju alusta alkaen.

13566086_10153710348382864_2004359180_n.jpg

Yhdenlainen versio hajuerotteluseinästä.

 

Kun koira on oppinut kohdehajun, hajuerotteluharjoitukset voivat sisältää mitä tahansa muita hajuja, jotka saattavat viedä koiran huomiota sen etsiessä tai jäljestäessä. Tällaisia hajuja voivat olla esimerkiksi ruuan tuoksu, ihmisten tai muiden eläinten ominaishajut taikka lelujen hajut. Kun näistä hajuista on tehty merkityksettömiä hajuerotteluharjoituksissa, koiran on helpompi jättää ne huomiotta myös työskennellessään.

13639378_10153732701327864_2025699756_o

Yksittäisiä hajuputkia, jotka voidaan järjestää erimallisiksi hajuradoiksi. Putkien takaosassa on reikä palkitsemista varten.

Viimeinen mutta tärkeä osa hajuerottelua on ärsykekontrolli (englanniksi stimulus control. Kun koiraa on koulutettu riittävän pitkään ja perusteellisesti, sen pitäisi ilmaista ainoastaan kohdehajua. Ärsykekontrolli tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, että koira ilmaisee vain silloin, kun läsnä on sille opetettua kohdehajua/kohdehajuja, eikä milloinkaan muulloin. Jotkut kouluttajat haluavat myös, että koira ilmaisee ainoastaan, kun sille on annettu käsky työskennellä. Tämä ei kuitenkaan ole kovin yleistä, sillä useimmiten siitä ei ole haittaa, jos koira ilmaisee kohdehajun, vaikkei sitä olisi pyydetty työskentelemään. Ärsykekontrollia koulutettaessa kohdehaju pitäisi poistaa koejärjestelystä aika ajoin sen testaamiseksi, miten koira reagoi. Jos kohdehajua ei ole, koiran ei pitäisi ilmaista lainkaan. Sen pitäisi joko jatkaa etsintää tai ilmaista sille erikseen opetetulla tavalla, että kohdehajua ei löydy.

IMG_8365

Yksinkertainen erottelurata kukkapurkeista.

Hajuerottelu on tehokas tapa opettaa kohdehaju koiralle ja varmistaa, että koira reagoi ainoastaan kohdehajuun eikä mihinkään muuhun. Se antaa mahdollisuuden palkita koiraa usein ja tehdä koiralle yksinkertaisia mutta opettavaisia etsintäharjoituksia.

IMG_4859_1024

Liikuteltava hajukaruselli viemäriputkista ja vanerista.

Mikä sitten voisi mennä vikaan?

Tällaisia järjestelyjä käytettäessä ilmenee muutamia yleisiä koulutusongelmia. Jos tavoitteena on etsintä tai jäljestys eikä ainoastaan etsintä laboratorio-oloissa, kannattaa muistaa, että hajuerottelu on vain työkalu, jolla koiralle opetetaan perusteet ja jonka avulla koiran taitotasoa voi testata säännöllisesti. Se on harjoitusmuoto, jota kannattaa tehdä yhdessä etsintä- ja jäljestysharjoitusten kanssa, muttei jatkuvasti. Kun koira on oppinut perusteet, sen pitäisi keskittyä lopulliseen työskentelyyn, ja tässä syy:

Hajuerottelun suuri ongelma olemme me kouluttajat. Kuten kirjoitin aiemmassa postauksessa (Mistä tiedät, että koira tietää), koirat lukevat meitä kuin avointa kirjaa. Vaikka kuinka yritämme olla vaikuttamatta niiden työskentelyyn ja ohjaamatta niitä kohdehajun luo, on hyvin todennäköistä, että koirat lukevat sen ruumiinkielestämme. Usein näkee kouluttajan opettavan hajuerottelua seisomalla hajuradan tai hajukarusellin vieressä. Joskus kouluttajat jopa istuvat hajupurkkien vieressä vaihtaakseen purkkien järjestystä suoritusten välillä, kuten tässä videossa.

 

 

Kannattaa kuitenkin muistaa, että aina kun koira voi nähdä ohjaajansa, se voi myös lukea häntä! Mitä useammin tämä tapahtuu, sitä enemmän ohjaajan lukeminen vahvistuu. Lopulta voi käydä niin, että koira näyttää työskentelevän hienosti radalla tai karusellin äärellä, mutta oikeasti sillä ei ole mitään käsitystä miten hajut siihen liittyvät.

Toinen ongelma saattaa ilmetä sitten , kun koira lähetetään etsintään. Se alkaa helposti pyytää apua ohjaajalta, koska se on oppinut saamaan apua lukemalla ohjaajaansa. Koira ei siis ole oppinut työskentelemään itsenäisesti tai etäällä ohjaajasta. Ohjaaja saattaa haluta painostaa koiraa joko antamalla ohjeita tai komennon etsiä. Jos ohjaaja alkaa avustaa koiraa ja puuttuu näin sen työskentelyyn, koira oppii, että ohjaajalta saa aina apua ja oravanpyörä on valmis.

Tällaisten ongelmien välttämiseksi harjoitus kannattaa aina toteuttaa niin, että koira ei pysty lukemaan ohjaajasta mitään etsiessään. Myös sokko- tai kaksoissokkoharjoitukset ovat avuksi. Ohjaajan pitäisi vain esimerkiksi kävelyttää koiraa tasaista tahtia erotteluradan läpi tai odottaa etäämmällä, kun koira suorittaa radan itsenäisesti. Jos mahdollista, avustaja voisi olla läsnä palkitsemassa koiraa oikeasta käytöksestä. Jos ohjaaja toteuttaa harjoitusta yksin, palkka-automaatista voi olla paljon apua! Sen avulla koira voi keskittyä tehtäväänsä ja automaattiin ja ohjaaja voi seistä näkymättömissä. Automaatti kun ei anna koiralle mitään vihjeitä, vaikka koira kuinka yrittäisi lukea sitä.

Jos koiran on tarkoitus etsiä tai jäljestää päätehtävänään, sen ei kannata harjoitella hajuerotteluradoilla liian pitkään ennen itsenäisen haun harjoitusten aloittamista. Jos kohdehaju yhdistyy sen päässä liian tiiviisti erottelurataan, koiran on vaikeampaa oppia työskentelemään isommissa tiloissa ilman tuttua asetelmaa. Jotta harjoittelu olisi tehokasta, kohdehaju tulisi ensin tehdä vahvaksi ja sitten viipymättä aloittaa kohdehajun piilottaminen asteittain. Näin koira oppii löytämään tiensä kohdehajun luokse riippumatta kontekstista. Kun koira oppii, että sen on tarkoitus löytää kohdehaju haistelemalla eikä vain paikallistamalla esimerkiksi purkkia, sen on helpompi oppia myös työskentelemään erotteluradoilla.

 

This post is also available in: English (Englanti)

ommenteista| 2017-12-05T22:51:57+00:00 heinäkuu 12th, 2016|Yleinen|0 Kommenttia

Jätä kommentti

%d bloggaajaa tykkää tästä: